perjantai 21. kesäkuuta 2013

Miksi tämä blogi?

Minulla on tasan kaksi syytä kirjoittaa tätä, toinen on epäitsekäs ja toinen itsekäs.

Hyvin nopeasti lapseni kuoleman jälkeen etsin Googlella tietoa, hakusanoiksi laitoin itsemurha tai lapsen itsemurha. Olisin halunut löytää blogin, jossa äiti kertoo mitä elämä on lapsen itsemurhan jälkeen.  En löytänyt, ehkä en osannut etsiä. Ehkä joku päivä joku äiti löytää tämän blogin?

Toinen syy on se, että minun on kirjoitettava ja rakennettava koko elämäni uudelleen. Olen kuukausia kasannut mielessäni lapseni elämää, se on ollut kuin palapelin tekemistä 20 vuodesta. Olen tarkastellut jokaista palaa, asetellut sitä paikalleen. Saanut hänen ystäviltään paloja. 

Viime aikoina olen ymmärtänyt, että minun täytyy kasata myös itsestäni samanlainen palapeli, oikeastaan kaksikin: yksi ennen ja toinen jälkeen lapsen kuoleman. 

Lapsen itsemurha heitti minut uuteen maailmaan, jossa kuljen kuin Liisa Ihmemaassa. Koskaan ei voi tietää mitä kulman takaa löytyy. 

Ainoa ero Liisalla ja minulla on se, että tästä ihmeiden paikasta ei minulla ole pois pääsyä, olen vankina loppuelämässäni.