perjantai 15. huhtikuuta 2016

Heijastus

Olisitko minulle
järvenpinta

Heijastaisit kauneuden
jota itsestäni etsin

Katseessasi

Pain has an element of blank

Sain Lianalta kauniin runon kommenttiin ja haluan laittaa sen ihan omana postauksena tänne.

Pain has an element of blank;
It cannot recollect
When it began, or if there were
A day when it was not.

It has no future but itself,
Its infinite realms contain
Its past, enlightened to perceive
New periods of pain.

-Emily Dickinson

Olen tällä viikolla rentoutunut kaksi kertaa (vain?).

Ensimmäisen kerran rentouduin tiistaina osteopaatilla. Osteopaatti (joka on luonnollisesti myös vegaani) teki taikojaan ja minun rentoutumiseni oli sillä astella, että tunsin kuolan alkavan valua suusta. Totesin asian ja totesin myös, etten juuri sillä hetkellä pysty tai halua tehdä asialle yhtään mitään.

Toisen kerran rentouduin torstaina terapiassa. Makasin lattialla 1,5 tuntia ja ihmettelin itseäni, kipujani ja elämääni. Kovalla lattialla makaaminen ilman tyynyä on ollut kivuttomin asento minulle jo useamman viikon ajan. En huomannut rentoutumistani ennen kuin tapaamisaikani loppui.

Minun kipuni alkoivat tammikuussa, ensin vihoitteli alaselkä. Kipu paheni ja lisääntyi, lopulta oli diagnosoitava SI-nivelen tulehdus. Olen seissyt useamman viikon töissä, onneksi minulla on sähköpöytä. Tuo selkä kun ei kestä juuri lainkaan istumista, kumartumista tai taivutusta. Ei selän eikä polvien.

Helmikuussa kipu räjähti myös rintarankaan, erityisesti rintalasta on ollut kipeä. Kipu on aaltoillut puolelta toiselle, se on elänyt aivan omaa elämäänsä. 

Välillä jumppa auttaa, toisinaan taas pahentaa.
Välillä lepo auttaa, toisinaan taas pahentaa.
Välillä kävely auttaa, toisinaan taas pahentaa.

Minä pelkään kipua silloinkin kun sitä ei ole, se väijyy jossain lähistöllä ja tulee varoittamatta.

Olen syönyt kipulääkkeitä, tavannut fysioterapeuttia, hoidattanut itseäni akupunktiolla ja osteopatialla. Olen kiukutellut ja alistunut.

Välillä jokainen hengenveto on ollut tuskaa, välillä on ollut jopa kokonainen kivuton päivä.

Sain eilen terapeutilta ajatuksen kivun tarkoituksesta. Jäin sitä miettimään ja pyörittelemään mielessäni. Sanon lähes viikottain uskovani siihen, että kaikella on tarkoituksensa.

Minun kivullani täytyy siis myös olla tarkoituksensa.

Enra, Pleiades

Loppuun järkyttävän kaunis tanssiesitys, jossa kiteytyy koko minun maailmankuvani, valo ja rakkaus.